METSÄPOLKU

...tarjoaa kokemuksellista sekä eläinavusteista työnohjaus- ja tunnetaitovalmennus- sekä erityisopettajan konsultaatiopalvelua Yyterin upeissa metsä- ja rantamaisemissa tai omalla työpaikallasi.

 

Mitä ja miksi...

Tunnetaidot

Kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita on tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perusta. Sitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita. Tunteiden ymmärtäminen kattaa myös kyvyn nähdä niiden syitä ja seurauksia.

Tunteiden ilmaiseminen ja sääteleminen ovat tunnetaitojen toisiaan täydentävät vastinparit. Tunneilmaisu tarkoittaa kykyä tuoda julki ne tunteet, jotka tarvitsevat ilmaisua. Se tarkoittaa niin kykyä näyttää myönteisiä tunteita kuin kykyä kanavoida hankalia tunteita niin, että ne eivät muutu vahingoittaviksi.

Tunteiden säätely on tunteiden hallintaa ja itsehillintää. Se on kykyä käsitellä tunteita sopiviksi paloiksi, niin että ne eivät käy ylivoimaisiksi itselle tai tilanteeseen nähden, eivätkä vahingoita ketään. Säätelystä voi puhua myös tunteiden annosteluna; kykynä kokea ja ilmaista niitä sopivan kokoisina. Kyky säädellä omia tunteita rakentaa positiivista minäkuvaa, lisää itseluottamusta ja lisää tavoitteellisen toiminnan mahdollisuuksia. Tunteiden taitavat säätelijät ovat helpommin sinut itsensä kanssa, ja he voivat toipua nopeammin myös elämän kolhuista ja pettymyksistä.

Itsehillintää tarvitaan niin tunteiden ja tunnekuohujen kuin impulssien ja mielihalujen hallitsemiseksi. Se on kykyä säädellä ja hallita omaa käytöstä iän edellyttämällä tavalla, ja siihen liittyy myös taju sisäisestä kontrollista. Itsehillintä on tärkeä osa omien tunteiden säätelyä.

Perustarpeiden tarpeiden huomaaminen ja niiden tyydyttäminen on keskeinen tunnetaito. Tämä tarkoittaa käytännössä itsestä huolehtimista. Se on kykyä huomata, milloin on nälkä, milloin väsyttää, milloin tarvitsee fyysistä aktiivisuutta. Yhtä lailla tärkeää on huomioida virikkeitä kaipaava mieli ja muut henkiset tarpeet.

Itsestä huolehtiminen on edellytys toisista huolehtimiselle. Omia tarpeita on ensin osattava kuunnella ja kyettävä tunnistamaan ne, ennen kuin kykenee kuuntelemaan ja huolehtimaan läheisten tarpeista. Omien tarpeiden kuuntelu on samalla läheisesti yhteydessä jämäkkyyteen ja kykyyn määritellä omat rajat.

Itsearvostus on tunnetaitojen perusta, joka vaikuttaa monella tapaa muihin tunnetaitoihin. Itsearvostuksen lisääminen on siis ensiarvoisen tärkeää, mikäli tunnetaitoja halutaan kehittää. Hyvä tai huono itsetunto koostuu itsearvostuksen niin myönteisistä kuin kielteisistäkin piirteistä.
Itsen kokemiseen kuuluvat niin välittämisen tunteet kuin arvoväritteiset asenteet. Itsearvostuksen eri puolia ovat muun muassa itsekunnioitus, kyky rakastaa itseä, itsensä hyväksyminen kokonaisuudessaan, tyytyväisyys omaan elämään tai ponnistelu sen muuttamisessa paremmaksi, minäpystyvyys, eli usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Jämäkkyys on kykyä määritellä omat itseä suojaavat rajat ja pitää niistä kiinni. Omat rajat ovat fyysisiä ja henkisiä rajoja, suojaavia määrityksiä siitä, mikä on itselle hyväksi ja mikä ei, sekä omien resurssien ja voimavarojen rajoja eri tilanteissa. Jämäkkyys on myös kykyä puolustaa rohkeasti omia näkemyksiä ja viedä aloitteita eteenpäin (www.mielenterveysseura.f).

Tutkimusten mukaan vahvat tunne- ja ihmissuhdetaidot erottavat erinomaiset ammattilaiset keskinkertaisista... 

Työnohjaus

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä (www.suomentyonohjaajat.f)

Eläinavusteisuus

Eläimet auttavat rakentamaan motivoivan ja optimaalisen oppimisympäristön, joka on turvallinen, mutta samalla haastava. Uuden oppiminen tapahtuu ohjattujen kokemuksellisten harjoitusten kautta, esimerkiksi hevosen tai koiran kanssa työskennellessä. Eläin on aidosti läsnä tilanteessa ja reagoi ihmisen tunnetiloihin ja käyttäytymiseen suorasti ja rehellisesti.
EASEL ® eläinavusteisessa tunnetaitovalmennuksessa tarkastellaan ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutussuhdetta. Mitä eläin omalla käyttäytymisellään viestii sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan ihmisen tunnetilasta, asenteista, käyttäytymisestä ja suhteesta. Suhdetta tarkastelemalla tullaan tietoiseksi omista tunteista ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen. Tavoitteena on vahvistaa omien tunnetilojen hallintaa niin, että ne auttavat suoriutumaan tehtävistä ja haasteista parhaalla mahdollisella tavalla. Eläinten kanssa opittu itsehavainnointi ja oman toiminnan säätely siirtyy myös asiakkaan arkielämään ja ihmissuhteisiin. Tässä prosessissa opitaan sekä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestä että huomaamaan kuinka omat tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttaa itseen, toisiin ja käsillä olevaan tilanteeseen kokonaisuudessaan, mikä taas heijastuu myönteisesti asiakkaan elämänhallinnan tunteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Eläinavusteinen tunnetaitovalmennus on ystävyyden ja yhteistyösuhteen rakentamista sekä sosiaalisten taitojen prosessinomaista oppimista. Se perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen ja välittämiseen. Yhteistyösuhde edellyttää aitoa läsnäoloa ja sitä voi harjoitella erinomaisesti muiden sosiaalisten laumaeläinten kanssa. Kun eläinavusteisessa vuorovaikutusharjoituksessa jää sanat pois, niin silloin treenataan sanatonta viestintää (tunneviestintää, intuitiota, intentiota, kehonkieltä), joka muodostaa 70-90% ihmistenkin välisestä viestinnästä.
EASELissa eläintä ei koskaan käytetä hyväksi esim. rauhoittamaan hermostunutta ihmistä. EASEL katsoo niin ihmisille kuin eläimillekin terapeuttiseksi ja eettiseksi ainoastaan hoivan, etsimisen/tutkimisen ja leikin aktivoimisen. Pelon tai aggression aiheuttaminen olisi sekä epäeettistä että turvallisuusriski. Asiakkaalle ei ole hyödyksi oppia säätelemään omia tunnetilojaan eläimen varassa myöskään siksi, että ohjaajan eläintyöpari ei ole asiakkaalla “käytettävissä” arjen eri tilanteissa.
EASELissa kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen sekä ihmisen että eläimen osalta. EASEL -eläimet työskentelevät pääsääntöisesti vapaana, hevonen esimerkiksi isolla aidatulla alueella ulkona tai maneesissa, jolloin sillä on vapaus liittyä yhteen ihmisen kanssa tai poistua paikalta. Eläintä ei pidetä kiinni tai pakoteta mihinkään vastoin tahtoaan. Näissä puitteissa ohjattava oppii rakentamaan vuorovaikutussuhteen eläimeen sillä tavoin, että suhteeseen liittyy molemminpuolinen kunnioitus, luottamus ja välittäminen. EASELin periaatteisiin kuuluu, että jokainen ottaa vastuun vuorovaikutustilanteessa omasta puolikkaastaan, niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa ja hyväksyy, että toinen tekee omat päätöksensä omalla puoliskollaan. Eläimet ratkaisevat itse kenen kanssa työskentelevät ja kuinka pitkään yhtäjaksoisesti. Eihän toista ihmistäkään voi pakottaa leikkimään. (www.easeltraining.f).

Metsä

Aivotutkijoiden mukaan aivot reagoivat ympäristöönsä ja sen tuottamiin ärsykkeisiin pääosin samalla tavalla kuin kivikaudella. Ihmisen aivot ovat tottuneet ja sopeutuneet tutkailemaan luontoympäristöä. Luonnossa valppaus ja läsnäolo käynnistyvät automaattisesti vuosituhansien muokkaamien geenien ja toimintatapojen viisaudella. Nykyisessä elämänrytmissä koemme paljon uupumusta, tietotulvaa, tiedon käsittelykapasiteetin ylikuormitusta ja jatkuvaa tarkkaavaisuuden ylläpitämisen tarvetta. Ihmisen aistit ja aivojen sekä hermoston reagointijärjestelmä eivät pysty erottelemaan, onko virtuaalisesti tuotetun vaaran stimuloiva ärsyke todellinen vai mielikuvituksissa elävä. Vaaraa ennakoivat signaalit tuottavat sähkökemiallisen reaktion solujen välittäjäaineissa. Uhka- ja pelkokokemukset tuottavat hormonaalisia tunnereaktioita, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nopea pakeneminen tai fyysinen taisteluaktiivisuus. Kotisohvalta ei konkreettisesti paeta, mutta stressihormoonitaso nousee. Vastaavasti luontokokemukseen on todettu liittyvän tuttuuden, turvallisuuden ja rentoutumisen elementtejä sekä luonnon kauneudesta nauttimista. Kun uhkia ei ole aistittavissa, käynnistyy elimistön palautuminen ja huolto sekä parasympaattisen hermoston toiminta automaattisesti. Luonnon elvyttävät vaikutukset syntyvät osittain tahdosta riippumatta. Niinpä elpymistä tapahtuu luontoympäristössä, vaikka ei itse kokisikaan olevansa erityisesti ”luontoihminen” (Metsämieli 2014)

  • Jo noin 15—20 minuuttia luonnossa oleskelua auttaa laskemaan verenpainetta. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä.

  • Ihmisenrentoutuessajännittyneisyydestäjahuonoistatyöskentelyasennoistaaiheutuvatfyysiset oireet vähenevät. Esimerkiksi päänsärky voi kaikota luonnossa liikkuessa.

  • Luonnon seesteisyys vaikuttaa myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn.

  • Luontopiristäämieltä.Seauttaaunohtamaanarjenhuoletjamurheet.

  • Luonto houkuttelee liikkumaan myös uudestaan. Liikunta luonnossa koetaan kevyemmäksi

    kuin sisätiloissa.

  • Joluonnonnäkeminenjakuuleminensaaaikaanpositiivisiavaikutuksia.Luontokuvatja

    -äänet voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa.

  • Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan

    itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisemmäksi. Myös erilaisten ryhmien välinen kanssakäyminen helpottuu. Luonnon tutut piirteet auttavat myös sopeutumaan uuteen ympäristöön (www.mielenterveystalo.f) 

 
 

Yhteystiedot

Jos olet halukas kokeilemaan työnohjausta tai tunnetaitovalmennusta juuri minun kanssani, niin otathan yhteyttä joko viestillä tai sähköpostilla


Kirsi Lehtonen

050 3270722

  • Facebook
 
  • Facebook

050 3270722

Pori, Finland

©2017 by EASEL Coach-työnohjaus ja tunnetaitovalmennus Metsäpolku. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now